Ystävänpäivä!

Aattelin duunata ystävänpäivän kunniaks kaveripostauksen..

Mulla on kolmen eri sortin kavereita, on yks ihan ykkönen, sit on muutama ystävä koulusta sekä sitten on  niiku kavereita keiden kanssa en oo niin läheinen kuin noitten edellä mainittujen kanssa..

Bff forever Katri:

Me tutustuttiin Katrin kanssa ala-asteella kun mä aloitin ensimmäisellä luokalla, Katri oli silloin neljännellä.

Meistä tuli nopeesti kavereita, pienessä kyläkoulussa kun oltiin. En tiiä oltaisko kavereita, ainakaan näin hyvii kavereit jos oltais käyty esim: Konnarilla koulua..

Katrin ensimmäinen muistikuva musta on kun istun valkoinen söpö karvalakki päässä koulun keinuissa iskäni kanssa, todennäköisesti ensimmäinen koulupäivä tai sitten kouluun tutustuminen kun iskä mukana oli.

Muistan sen karvalakin, se on ihan kauhee! :D

Katrin seurassa mä pystyn oleen ihan oma itteni, välillä tuntuu että muutun ihan 10 vuotiaaks sen seurassa.

Mun ei tarvii esittää mitään, ja voin sanoa kaiken mitä sylki suuhun tuo (yleensä juuri niistä lipsahduksista syntyy meijän omat inside läpät)..

''Seura tekee kaltaisekseen'', sopii kuin nenä päähän kuvaamaan meijän ystävyyttä.

Tätä nyt en osaa/viitti perustella täällä mitenkää, Katri ymmärtää mistä puhun :P

Reilu kahdeksan vuotta kestänyt tää ystävyyssuhde, Katrista on tullu mulle kuin sisko. Toivon ettei meijän ystävyys katkee vielä moneen vuoteen! Ai laav juu! <3

Katrin kirjoittama:

Kristan ja mun kaveruus lähti tosiaan jo sieltä ala- asteelta kun sen sielä keinussa näin ekaa kertaa. Siitä se meijän alamäki sitten lähti. :D
Meijän jutut on niin kieroon kasvaneita että niitä ei ymmärtäis vaikka kuinka yrittäis jollekkin selittää, mut se juts onkin niin ihanaa. Meillä on ne omat jutut mitä kukaan ymmärrä. 
Krista saa mut aina hyvälle tuulelle vaikka kuinka tekis mieli heitellä kusipäitä kävyillä. Sille voin purkaa kaiken ja se tukee ja auttaa jos vaan osaa. 
Olisin hukassa jossen kristaan ois tutustunu, koska kukaan ei oo samallainen kaveri mulle kun krista, eikä kukaan osaa auttaa niinku se. 
Se tietää musta kaiken ja oon sen kans aina se oma itteni joka välillä osaa olla aika nuorekas ja ei niin 18vuotias.  On tullu itkettyy ja naurettuu vatsalihakset kipeiks, on tullu riideltyy ja sovittuu on niitä huonoja päiviä kun vaan kaikki vituttaa ja sit haukkuu toisen mut ne me ymmärretään.
On tehty kaikenmaailman hölmöilyjä mitä ei kovinkaan monelle tulis ees pieneen mieleen kokeilla, mut me ollaan me ja välillä ollaan oltu kusessa. se tästä tekee sitä mitä tää on. 
Toivon vaan sitä, ettei me koskaan erota ja ollaan aina niin hyviä ystäviä toisillemme kun nyt ollaan, ehkä parempiakin vielä ;) 
Oot niin tärkee ihminen mulle ettei sitä oikein voi ees kertoo. Yks kuva kertoo enemmän ku tuhat sanaa, ja niitä kuvia on miljoona..! Olet rakas <3

p.s Vaimosi ja 4pvä ikänen poikasi ÖAhPRFBS'KBG'PFIB

Koulu ystävät:

Elina (Ela), Jasmin (Jassu) ja Isabel (Izzy):

Elan kanssa pieninä käytiin samaa muskaria tai jotain sellasta ihme kerhoa, sieltä mulla ei oo vielä mitään muistikuvaa Elasta. Ala-asteella Ela oli b-luokalla ja mä a-luokalla, sillon ei a ja b luokkien tytöt ollu juuri ollenkaan tekemisissä toistensa kanssa.

Ylä-asteella päästiin samalle luokalle Elan kanssa, ja siitä lähtien ollaankin oltu hyvii kavereit.. Tärkeä ja rakas oot <3

Ala-asteella olin Jassun kanssa samalla luokalla 6 luokan, sillon ei oltu vielä niin hyvii kavereita.

Yläasteelle kun siirryttiin ja päästiin samalle luokalle meist tuli parempii kavereit ja nyt en osais ees kuvitella ettei Jassu ois naurattamassa meitä muita tuolla. Tärkeä ja ihana kaveri! <3   

Izzy oli ala-asteella Elan kanssa samalla luokalla, eli en ollut sillon vielä Izzynkään kanssa paljoo jutustellut.

Ylä-asteella päästiin samalle luokalle. Äärettömän tärkeä ihminen <3

Sit ne loput kaverit, tärkeitä ja rakkaita hekin, jotku enemmän ja jotku vähän vähemmän. Vanhojen ala-aste kavereiden kanssa en ole paljookaan enää yläasteella hengaillu, mitänyt aina välillä hiukan.

HYVÄÄ YSTÄVÄNPÄIVÄÄ!! <3<3